lauantai 31. heinäkuuta 2010

Viikon vaihtelevat(ailahtelevat) fiilikset

Hellurei :D

Nyt on lauantai ja kyllä on hyvä fiilis! Huh, nyt voikin sitten lopettaa ja vaan odottaa huomista elämän ensimmäistä syöpöttelypäivää. Ensimmäistä dieetillä olleessani, olen toki mässäilyt offilla suunnilleen kerran viikossa. Mutta nyt niistä on ollu puolenko vuoden tauko? Hmm...ei välttämättä ihan mutta lähelle menee joka tapauksessa!

Vähän on pakko kertoa maanantain ja lauantain välisistä päivistä, siihen mahtui todella suuri määrä aivan mahtavia hetkiä mutta mahtui myös aivan niin pohjamuta fiiliksiä ettei sanotuksi saa. Onneksi en edes nyt muista niitä, mutta siinä hetkenä kun ne on valtanuut mielen sekä kehon, on todella raskasta olla missään. Etenkin ihmisien kanssa on todella vaikea olla, mutta vielä vaikeampaa on olla sitten myös kotosalla yksinkin. Onneksi mulla oli nyt ympärillä ymmärtäväiset eli just ne oikeat ihmiset ympärillä niin ei menny aivan kaikki sitten pilalle.

No, nyt kerron hieman tarkemmin pääkohdat tapahtuneesta: tiistaina kävin normaalisti treenamassa pari kertaa ja oli virtaa sekä energia sekä mieltäkin vaikka muille jakais. Keskiviikkona olikin vapaata töistä sekä torstainakin. Päätettiin lähteä pienelle road tripille, Mikkelin ja Savonlinnan kautta Punkaharjulle mökille yöksi ja siitä Saaren kautta takaisin Lappeenrantaan.

Keskiviikko aamusta kävin tekemässä sen päivän ainoan treenin pois ja sitten olikin hieronta tiedossa mitä todella pelolla ja jännityksellä jo odotinkin pitkään...no sielä kävin ja olenkin näköjään aivan vinossa koko likka. Huh, jalat eri pituiset, selkä ihan totaaliset jumissa (etenkin se vasen puoli)  hengenahdistuksetkin aiheuttuu juuri siitä syystä (toisaalta onneksi koska luulin että niitä tulee siitä että joskus on tupakka maistunut liian hyvin) No mie siellä sain "nautiskella" sellaisesta kivusta ja sen määrästä että nyt olen taas "kestävämpi" sen osalta! Kyllä nimittäin sattui. No se oli hieronta ja sen selän ja yläkropan saatiin sitten vihdoin auki. Sitten päätettiin jatkamaan avamaan sen suoliluun lukko. Pelkäsin ja luulin että sattuisi kauheasti. Eipä sattunut siellä hän pyöritteli ja nosteli mun jalakoja kun olin konttausasennossa. Ennen lähtöä sain ohjeet miten nyt meen istumaan, miten puen ja muutenkin toimin pari seuraava päivää. Puhuttiin myös että jos meinaan autossa istua niin pitää tunnein välein pysähtyä ja käppäillä hieman ennen seuraava istumista. Lähdin iloisin mielin ja tuntui olo kevyeltä.

Matka alkoi todella hyvin, vaikka oltiinkin hieman aikataulusta myöhässä (tuo kyllä on niin itsestäänselvää kun minusta on kyse. Tiedän! Harmi!) Jossain vaiheessa alkoi ääretön jomotus siellä alaselässä, mikä oli ihan niinkuin säteillyt ympäri kroppaa ja olin ihan kohmeinen. Ei, en ollut jäässä tai kylmissään, vaan oli ihan sellainen tunne että oli ihan kokonaan turvoksissa ja sormetkaan eivät taipuisi, puhumattakaan jalat! Siis se oli sanoinkuvamaton se olo. Hieroja kyllä sanoi että saattaa tulla epämiellyttävät fiilikset jossain vaiheessa. Koska se suoliluu oli kaikella todennäköisyydellä väärässä asennossa ainakin viimeiset 2 vuotta ja siitä voi päätellä miltä tuntuu kun se ei enää olekkaan samassa paikassa. Koko selkäranka ja lihaksisato oli väärässä asennossa, nyt tulee ns.kasvukipuja sen takia kun se on paikoillaan. Ymmärrän sen ihan hyvin, mutta en ois voinut ajatellakkaan että ois noin pahalta tuntunut! Keskiviikko illalla saavuttiin siskoni vuokramaalle mökille ja olin ihan totaalisen poikki. Siis en ole ollut sellaisessa kunnossa ehkä ikinä. Olen tottunut että jaksan tehdä paljon kaikkea ja puuhata ja energia tursuu, vaikka olisinkin väsynyt ja voimaton. Nyt oli johdot aivan poikki, sekä henkisellä että fyysisellä puolella. (Minä toivon todella että silloin kun muut ihmiset puhuu voimattomuudesta ne eivät tarkoittaa just sellaista oloa, tuli vaan heti mieleen koska aliarvostan aina sen kun joku sano noin. Sillä minusta itseltä aina aikaisemmin on tuntunut että ei voi olla voimaton olo ikinä tai sitten se on ihan asenteesta kiinni. Osittain olen sitä mieltä vieläkin, mutta jos muuten reipas ja energinen ihminen joskus mainitse voimattomuudesta jotakin, osaan ehkä ymmärtää paremmin!) Saatiin syötyä siellä ja jopa jaksoin ihmeen voimalla käydä uimassa, vaikka olikin pelkkä makuuasento mielessä koko iltapäivän ajan.

Sitten nukuin ja herätessä olin ihan varma että on paljon parempi päivä tiedossa. Ollaan illalla suunniteltu että mentäis Olavinlinnaan sekä vanhalla kauppamuseolla käymään. Niin me tehtiin. Olo olikin pirteä aamulla ja koko aamupäivän jaksoi kiivetä linnan ympäri. Uimassa käytiin taas siellä Savonlinnassa ja mökin kautta sitten Saaren kauppamuseoon ihmeitä ihmettelemään. Kauppamuseossa (pari hauska kuva löytyy alta) se sitten alkoi taas. Voimattomuus...ei väsy vaan voimattomuus. Ajatus ei kulje jalat ja kädet ei toimi ja todella p***a olo ihan kokonaisvaltaisesti. Yritin olla kuitenkin neutraali ja pärjätä. Eihän siinä tilanteessa ole muuta vaihtoehtoakaan, kun pärjättävä! Pärjäsin ihan kotiin asti!







Kyseinen matka oli kuitenkin aivan mahtava kokoanaisuudessa! Ei nuo fiilikset niitä asioita mitä näki ja koki pilaa! Mutta tietenkin just siellä sosiaalisella puolella sekä myös muillakin osaalueilla olisin voinut saada sekä antaa hieman enemmän, jos olo olisi hieman pehmeempi ja terveempi. Mutta on selviydyttävä sillä mikä on ja mulla nyt sattui olemaan sellaiset olot matkan aikana. Jos olisin etukäteen tiennyt/arvannut en olis lähtenyt matkaan ollenkaan. Sain kuitenkin todella hyvin nollattua ja unohdin hetkeksi treenit ja työt aivan kokonaan pariksi päiväksi. Kiitos siitä kuuluu kärsivällisille matkaseuralaisille <3

Eilinen perjantai päivää meni treenatessa sekä iltatreenin yhteydessä kävin poseeramassa ja otinkin videoita. Jos uskallusta riittää ne tulee tänne julkaisuun :D

Tänään siis oli aamulenkki vuorossa sekä torsatain tekemättä jäänyt käpälä treeni. Huomenna on vain aamulenkki intervalleineen ja sitten iiiisooo aamupuuro annos ruiskerrosvoileivällä odottaa...NAM! Loppuuiko tää päivä jo? Toivottavasti mun ei tarvi alkaa vetää aamulenkkiä jo heti kahdeltatoista yöllä pois jotta pääsee syömään sen puuroon :D Tai jos teen näin en ainakaan tunnusta sitä :D

Adios amigos!

1 kommentti:

  1. Kommentoin näin myöhässä vanhaan postiin, kun löysin blogisi vasta nyt.
    Ihanaa, että Lappeenrannastakin löytyy naisenergiaa kisalavoille! Tsemppiä vielä viimeisiin viikkoihin!

    Ihan tuntui, että omaa blogia lukisi, kun kirjoitit reissanneesi "Mikkelin ja Savonlinnan kautta Punkaharjulle mökille yöksi ja siitä Saaren kautta takaisin Lappeenrantaan". :) Samoilla suunnilla nimittäin itsekin tulee paljon hengailtua; Punkaharjulla mökillä, Saarella ja Lappeenrannassa. Etenkin tuo Saari nauratti, sehän on niin pieni paikkakin! :)

    Tsemmpiä niihin asentoharjoituksiin ja muista hymyillä ja sätellä! :) *Thumbs up*

    VastaaPoista